Bloglovin’-kuvakkeet ovat yleistyneet blogien sivupalkeissa. Bloglovin’ tarjoaa helpon tavan seurata blogeja ja markkinoida omia blogejaan. Ulkoasultaan se on aikakauslehtimäisempi ja hienostuneempi kuin aiemmin suosittelemani The Old Reader.
Vakiojankkaukseni blogikursseilla liittyy blogien seuraamiseen: jos bloggaatte, seuratkaa paljon muiden blogeja ja seuratkaa nimenomaan syötteenlukijalla! Syötteenlukijalla kaikki seuraamansa blogit voi koota yhden sivun alle, jolloin kirjanmerkkien ja osoitteiden etsimiseen ja muistamiseen ei enää ole tarvetta. Yhdellä vilkaisulla pääsee omalle henkilökohtaiselle ”blogiaikakauslehden” pääsivulleen ja näkee mitä uutta lempiblogeihin on tullut.
Bloglovin’ tarjoaa kirjautumisvaihtoehdoksi FB-tilivaltuutusta, jolloin ei erikseen tarvitse luoda tunnuksia.
Blogien seuraaminen
Seurattavia blogeja voi etsiskellä Bloglovin’n sisäisellä hakutoiminnolla. Hakulooda löytyy aivan sivun oikeasta yläkulmasta. Bloglovin’ osaa etsiä blogeja nimen tai kokonaisen osoitteen perusteella. Jos blogia ei löydy, mutta sen osoite on tiedossa, Bloglovin’ tarjoaa vaihtoehdoksi blogin lisäämistä.
Bloglovin’ myös suosittelee blogeja seurattavaksi. Suositukset perustuvat jo seurattuihin blogeihin ja niiden aihepiireihin.
Explore ja Find blogs -linkit toimivat hieman eri tavalla. Explore näyttää kategorioittain tuoreimpia yksittäisiä blogimerkintöjä, Find blogs taas kategorioittain blogeja joita voi ruksia seurantaan.
Kuvaan on keltaisella merkitty tärkeimmät etusivun kohdat. Nuoli osoittaa kuinka Bloglovin’ opastaa aloittelevaa käyttäjää. Keltaisen viivan yläpuolelta löytyvät tärkeimmät linkit ja painikkeet: seurattujen blogien virta, yksittäisiä nostoja syötevirrasta, yksittäisiä blogeja, asetukset ja blogien hakeminen nimen tai osoitteen perusteella. Jokaisen yksittäisen jutun alla on lisäksi napit joilla voi tallentaa mielenkiintoisia blogijuttuja myöhemmin luettaviksi, jakaa niitä eteenpäin tai merkata juttu luetuksi.
Omat blogit
Jos itse bloggaa, Bloglovin’ pyytää Asetukset/Settings -välilehdellä ilmoittamaan omat blogit jolloin ne kytkeytyvät suoraan Bloglovin’-profiiliin. Omien blogien ilmoittaminen omiksi tapahtuu siten, että oman blogin url-osoite syötetään lomakkeelle joka avautuu sinisestä nappulasta Ilmoita blogi omaksesi. Tämän jälkeen klikataan sinistä Etsi-nappulaa ja Bloglovin etsii blogin. Klikkaamalla blogin nimeä avautuu uusi lomakelaatikko, josta pitää kopioida (koko koodin valinta Ctrl + A) koodinpätkä omaan blogiin. itse tein tämän rujosti siten, että liitin koodinpätkän viimeksi julkaistun jutun alkuun. Kun koodi on paikallaan, klikataan sinistä Anna palaa! -namiskaa ja Bloglovin’ tunnistaa blogin omaksi.
Asetuksista voi ruksia itselleen sopivat ilmoitusvaihtoehdot, esimerkiksi saako ilmoituksen aina kun seurattuihin blogeihin tulee uutta sisältöä vaiko vain silloin kun joku tuttu liittyy Bloglovin’iin tai joku alkaa seuraamaan omia blogeja.
Ellei välttämättä halua Bloglovin’ -toimintojen näkyvän FB:n aikajanalla, ei kannata ruksata kohtaa Post your activity to Facebook. Samoin, jos on lisännyt oman bloginsa Bloglovin’iin, blogin tiedoista voi valita lähteekö uudesta julkaisusta ilmoitus suoraan esim. Facebookiin ja Twitteriin. Joissakin tapauksissa tämä on kätevää, mutta välttämättä ihan kaikkea ei halua julkaista automaattisesti.
Asetuksista löytyy myös Bloglovin’ kuvakkeet jotka voi liittää omille sivuille. Jos samalla käyttäjällä on useampia blogeja jotka hän on ilmoittanut Bloglovin’iin, jokaiselle blogille on oma koodinpätkänsä. Koodinpätkä löytyy kohdasta Blog Analytics alalaidasta Get the Bloglovin button. Kuvan ja koodinpätkän lisääminen hoituu esim. WordPressissä Ulkoasu–>Vimpaimet–>Teksti kautta (Bloggerissa Ulkoasu–>Lisää gadget–>HTML/Javascript).
Järjestyksessä kolmas tablettikurssi starttasi eilen. Tabletit tutuiksi -kurssini kulkee alaotsikolla ”tablettien iloista sekakäyttöä”, ts. kurssille voi tulla vaikka omistaisi millaisen tablettilaitteen. Mielenkiintoista on ollut huomata, että Samsungin Android-käyttöjärjestelmän laitteet jyräävät – tällä viimeisimmällä kurssilla täysin ylivoimaisesti. Aiemmilla kursseilla on ollut sentään muutamia iPad-käyttäjiä. Windows RT -tabletteja kursseilla on vilahtanut toistaiseksi vain yksi…
Tablettikurssi koostuu kolmesta illasta ja etenemisjärjestys on teoriasta käytäntöön. Ensimmäisellä kerralla perustietoa tablettilaitteista ja niiden käyttämisestä, toisella kerralla tutkitaan sovelluksia ja laitteen mukauttamista ja kolmannella kerralla ollaan kädet mullassa, ts. ratkotaan pienryhmissä ja henkilökohtaisesti käyttöön liittyviä ongelmia ja/tai haasteita.
Suurin ongelma tablettien kanssa tuntuu olevan se, että niitä pyritään käyttämään kuin tietokoneita. Tabletit ovat simppeleitä kapistuksia joiden hyöty ja käyttöilo perustuu aika lailla valittuihin sovelluksiin. Sovelluskaupassa kannattaa vierailla ahkerasti ja etsiä omiin kiinnostuksen kohteisiin sopivia juttuja. Ladata, kokeilla, poistaa, etsiä ja ladata uudelleen, kokeilla, käyttää, jättää koneelle tai poistaa.
Erilaiset VoD-palvelut (video on demand) tuntuvat olevan kaikkien ikäryhmien suosiossa, sen sijaan eKirjojen lukeminen jakaa edelleen mielipiteitä. eKirjojen ongelmana on sekin, että uudenkarheat kirjat maksavat aika lailla.
Älypuhelimen ja tablettilaitteiden raja hämärtyy koko ajan. Puhelin on pienempi ja ketterämpi esimerkiksi kuvaamiseen ja kuvien nopeaan jakamiseen, tabletti taas toimittaa olohuoneen pöydällä yleiskoneen virkaa, jolla voi nopeasti tarkistaa miten se avokadopasta nyt tehtiinkään tai selata ylipitkien mainoskatkojen aikana montako uutta sienisatokuvaa Facebookiin on läjähtänyt. Reissun päällä – auto- ja junamatkoilla esim. – yhdistelmä älypuhelin ja tabletti on korvaamaton. Puhelintahan voi käyttää myös langattoman yhteyden jakamiseen, jolloin tabletilla pääsee aina nettiin (esimerkiksi Samsungin puhelimissa Asetukset–>Lisää verkkoja–> Yhteyden jakaminen–> WiFi-tukiasema päälle).
Alla sekalainen lista kaikenikäisten suosikkiohjelmista, testattuja ja hyväksi havaittuja. Huom. linkit ohjelmien pääsivuille, ei suoriin latauslinkkeihin.
Spotify – loputon musiikkilaari! MUTTA: ellet halua että koko FB-kansa näkee mitä kuuntelet, älä kirjaudu sisään FB-tunnuksillasi, vaan luo erillinen käyttäjätunnus-salasana. Ilmaisversio kuunteluttaa mainoksia, Premium 9,99 e per kk ei. Paljon eri laitteilla musiikkia kuuntelevalle Premium on hyvä vaihtoehto.
Evernote – erittäin monipuolinen ja laajennettava muistiosovellus. Toimii PC:ssa, luurissa, tabletilla, helppo synkronisointi laitteiden välillä.
Pinterest – ideoita pursuileva kuvalautamuistio. Luo omia kuvatauluja tai selaa kiinnostavia kuvalatauksia. Puhelimeen, tablettiin, pöytäkoneeseen.
teevee.fi – ”oikotie kiinnostavimpiin ohjelmiin” eli Ruutu, Katsomo ja Yle Areena samassa paikassa.
Yle Areena (hae tablettisovellus esim. hakua käyttämällä omasta sovelluskauppapaikastasi)
Netflix – 7,99 per kk, ilmainen aloituskuukausi. leffoja ja sarjoja.
Twitter – yhteisöviestipalvelu, jonka avulla mainiota seurata asioita, ilmiöitä, tapahtumia. Perustuu hashtagien /asiasanojen käyttöön, esim. #euroviisut.
Sovelluskokoelma on niin mittava, että lähes kaikkeen löytyy oma sovellus. Hakua kannattaa käyttää rohkeasti, omien kiinnostustensa mukaan. Esimerkiksi hakusanalla knitting (neulonta) löytyy Play-kaupasta loputtomalta tuntuva lista erilaisista neulojan apusovelluksista.
Vinkkejä kannattaa kysyä myös muilta tabletin käyttäjiltä ja napata suosituksia netistä.
Yhdistelmä älypuhelin + tabletti on lyömätön parivaljakko.
Aiemmassa merkinnässäni Prezistä esittelin sen monia muttia. Tässä tiivistyksessä – joka samalla myös Malmitalon Prezi-kurssilaisten ”jälkihoitopaketti” – pyritään ohittamaan mutat ja tiivistämään kuinka veivata Prezillä esitys kasaan.
Tilin luominen ja lisensointi
Preziin saa luotua tilin heittämällä jos käyttää LinkedIn- tai Facebook -kytkyjä. Kannattaa kuitenkin muistaa olla laittamatta ruksia kohtaan post activity to FB/LinkedIn, ellei nimenomaan halua, että esitykset päätyvät saman tien muiden tillisteltäväksi.
Ilmaisella Prezi-tilillä voi tehdä esityksiä rajoittamatta, mutta suurin haitta ilmaisella tilillä on se, että esityksiään ei saa piilotettua. Keskeneräisetkin Prezit ovat kaiken kansan nähtävillä. Välttämättä niitä ei kukaan löydä ellei itse jakele linkkiä, mutta on mahdollista, että ne putkahtavat esiin Prezin sisäisessä haussa tai – kuten eräälle kurssilaiselle oli käynyt – Google-haussa, erityisesti jos Prezinsä on tehnyt aiheesta josta niukasti on netissä muuten tietoa.
Tilaa ilmaistilillä on 100MB, joka riittää epämääräisesti ”muutamaan Prezi-esitykseen”.
Enjoy-lisenssi maksaa hullunkuriset 4.92 $ kuukaudessa tai 59 $ vuodessa. Rahalla saa esityksensä piiloon halutessaan (tasot private–hidden–public–reusable), lisää tilaa (500MB) ja mahdollisuuden käyttää esityksissä omaa logoa. Ilmaistilin Prezeissä on aina Prezin oma sininen logo.
Jos on opiskelija tai opettaja, Edu Enjoy -lisenssiin kannattaa päivittää saman tien. Lisenssiä eduun muutettaessa Prezi pyytää antamaan oppilaitoksen nimen, verkko-osoitteen ja verkko-osoitteeseen mätsäävän sähköpostiosoitteen. Sivuilla muistutetaan, että Prezi educational licenses can be registered with educational email addresses only that match the school’s domain. Käytännössä mitään tarkistuksia tuskin tehdään, koska tili päivittyy saman tien. Edu Enjoyssa edut ovat samat kuin maksullisessa Enjoyssa, mutta käyttö on sallittua vain oppimis/opetustarkoitukseen.
Pro-lisenssillä (159 $ vuodessa) tai Edu Pro-lisenssillä (59 $ vuodessa) saa tilaa peräti 2GB + mahdollisuuden käyttää Prezi Desktopia, jolloin Prezejä on mahdollista editoida myös omalla koneella ilman verkkoyhteyttä.
Prezi-esityksen elementit
Preziin voi liittää
tekstiä
kuvia
YoTube-videoita
äänitiedostoja joko koko esityksen ajan soivana taustamusiikkina tai yksittäisen etapin äänitiedostona
PDF-tiedostoja
Prezin valmiita kuvakkeita/kuvioita
Prezin valmiita kaaviokuvia
Preziin ei voi liittää
toisia Prezi-esityksiä tai ylipäätään muita kuin YouTube-videoita
html-koodia tai skripteja
tekstitiedostoja (esim. Word)
Prezi-esityksen elementit kiinnitetään pohjaankehystämällä ne ja lisäämällä esityksen polkuun. Polun osasia, etappeja, voi järjestellä mielensä mukaan, mutta järjestyksen suunnittelussa on huomioitava, että liiallista viuhtomista edestakaisin pitäisi välttää. Prezin katsomisesta voi tulla huonovointiseksi, jos se muuttaa suuntaan koko ajan, pyörii, kieppuu ja zoomautuu isosta pieneen, pienestä isoon. Tehokeinoina em. kikat ovat hyviä, mutta läpi esityksen häiritseviä.
Yksi tapa rakentaa Prezi-esitys on läimiä kankaalle tai valmispohjaan tai oman kuvan päälle kaikki tarvittava – tekstit, videot, kaaviokuvat, kuvakkeet – ja ryhmitellä ne järkevästi eteneväksi kokonaisuudeksi.
Esityksen pohja
Kun on luomassa uutta Preziä, ensimmäinen päätettävä asia on luodako esitys
tyhjään tilaan (pohja, canvas)
valmiiseen mallipohjaan (templates)
oman kuvan/kuvien päälle
Tyhjään tilaan luomista on hyvä harjoitella, mutta jälki ei välttämättä ole kaunista, jos visuaalista suunnitelmaa ei ole. Tyhjään tilaan luodut Prezit ovat usein miellekarttamaisia.
Valmispohjaan rakentaminen on näennäishelppoa. Ongelmia tulee siinä vaiheessa jos oma aineisto on suhteessa valittuun pohjaan joko liian suppea tai liian runsas. Valittua valmispohjaa ei pysty muuttamaan toiseksi, mutta sen väritykseen voi vaikuttaa. Valmispohjan esityskulkua voi toki muokata mielensä mukaan, lisätä ja poistaa elementtejä ja etappeja.
Prezillä on kokoelma ilmaisia valmispohjia, lisäksi kuka tahansa käyttäjä voi asettaa Prezinsä ”kierrätettäviksi”, ts. Public & Reusable. Ilmaisia ja kierrätyspohjia voi etsiä Prezin Explore-välilehdeltä vaikkapa hakusanoilla ”free” tai ”template” (hakulaatikon alareunassa ruksi show reusables only). Maksullisia pohjia tarjoavat mm. Prezzip ja Prezibase. Jälkimmäinen tarjoaa myös Prezin muuntamista YouTube-videoksi.
Preziin tuo kyllä kiltisti PP-diat uuden esityksen pohjaksi, mutta diojen asettelu saattaa heittää pahastikin, ts. jokainen elementti on käytännössä käsin aseteltava uudestaan. Jos ei halua tai jaksa kirjoittaa kaikkea tai etsiä kuvia uuteen pohjaan, tuontitoiminto voi olla hyvä tapa päästä alkuun, mutta sen muuntaminen loistokkaaksi Preziksi vaatii työtä.
Oman kuvan tai kuvien käyttäminen tuo Preziin persoonallisuutta. Taustakuvia etsiessä kannattaa muistaa yleiset ohjeet siitä, miten käyttää kuvia turvallisesti. Taustakuvien on oltava mieluusti noin 3000 pikseliä leveydeltään, mutta esimerkiksi tekemässäni Second Life -aiheisessa harjoitelmassa taustakuvat ovat alle 2000 pikseliä. Taustakuvia voi asetella Preziin maksimissaan kolme, jolloin kuvapohja muuttuu aina kun zoomaa riittävän lähelle pohjakuvaa. Ao. esimerkki opetti sen, että jos haluaa muissa pohjissa olevien tekstien (tai muiden elementtien) olevien näkymättömiä koko kuvassa, niihin on lisättävä häivytysefekti. Lisäksi elementtien kokoja pitää aika lailla säätää, koska jos esimerkiksi kehyksestä tekee liian pienen ja siihen joutuu zoomaamaan, Prezi zoomaakin ennen aikojaan toiseen tai kolmanteen taustakuvaan.
Häivytysefektin käyttäminen vaatii, että häivytettävä sisältö, esimerkiksi teksti, on liitetty kehykseen – itse olen testannut tätä käytännössä vain näkymättömällä kehyksellä.
Kehyksen sisällön häivytys
avaa Edith Path, jolloin jokaisen etapin eteen tulee numero ja numeron jälkeen pieni tähti
klikkaa tähteä (animate frame content) jolloin sisältö avautuu erilliseen ponnahdusikkunaan
klikkaa vielä kerran häivytettävää kohtaa, esimerkiksi tekstiä, jolloin näkyviin tulee pieni ponnahdusteksti apply fade-in effect
lisää efekti ja kokeile miltä se näyttää oikealla yläreunassa olevasta nuolesta käynnistämällä
kuittaa häivitysikkuna klikkaamalla Done
olet edelleen Edit Path -tilassa ja etapin kuvakkeeseen on ilmestynyt pieni tähti sen merkiksi, että häivytys on paikoillaan; kuittaa Done päästäksesi takaisin normaaliin muokaustilaan
Tarkka zoomaus kohteeseen
Zoomaaminen on Prezin juttu. Jos haluaa yllättää katsojansa, johonkin minimaalisen pieneen yksityiskohtaan voi upottaa esimerkiksi videon tai lisäinformaatiota. Kas näin:
Homma toimii niin, että kun on ensin päättänyt mihin sijoittaa yllätyksensä, zoomaa siihen – tai sen sisälle – niin lähelle kuin mahdollista tai tarpeen ja yksinkertaisesti sijoittaa haluamansa elementin zoomattuun kohteeseen. Isosta pieneen ja vice versa on juuri se juttu, joka aikaansaa ensikatsomalla wow-huudahduksia.
Prezi-esityksen lataaminen, jakaminen ja yhteistyö-Prezit
Prezin julkisuustasosta riippuu myös se miten sitä pystyy jakamaan. Piilotettuja (hidden) Prezejä voi jakaa antamalla linkin Preziinsä, täysin yksityiset Prezit (private) eivät ole jaettavissa. Jakolinkki löytyy kun avaa Share-linkin (oikealla ylhäällä). Samassa kohdassa on mahdollista lisätä muita ihmisiä joko katselemaan tai editoimaan Preziä (add email).
Prezin upottaminen nettisivuille onnistuu nopeasti Prezin oman upotuskoodin kautta (esityksen alapuolella linkki Embed), joka kopioidaan ja liitetään nettisivuille. Tässä blogissa on käytetty astetta monimutkaisempaa kiertotietä, koska ilmainen WordPress.com-blogialusta ei tue iframe-upotusta. Kiertotie löytyy osoitteesta WordPrezi. Prezin upotuskoodi kopioidaan lomakkeelle ja taikanappia painaen se muuntuu WP:n hyväksymäksi koodiksi.
Prezin voi ladata pelkkää esittämistä varten omalle koneelle (Download jokaisen Prezi-esityksen alla), mutta esitystä rakentaessa on syytä muistaa, että omalta esimerkiksi läppäriltä esitetty vaatii nettiyhteyttä toistaakseen siihen sisällytetyt videot. Perusesityksen (still-kuvia, kuvioita, tekstiä) näyttäminen onnistuu ilman nettiäkin. Prezi-tiedostot eivät ole ihan pieniä ja ne latautuvat koneelle zip-tiedostona, joka on purettava ennen kuin esitystä pääsee omalta koneelta näyttämään.
Jos Preziään haluaa muokata offlinessa omalla koneella, on ladattava Prezi Desktop, josta saa 30 päivän kokeiluversion, mutta sen jälkeen lisenssi pitäisi päivittää maksulliseen jos haluaa jatkaa Desktop-version käyttämistä. Desktopista on olemassa myös Mac-versio.
Prezi toimii myös iLaitteissa: ainakin iPad-sovellus toimii nopeana aiempien Prezien muokkaimena ja uusiakin esityksiä on mahdollista luoda. Android-sovellus puuttuu edelleen.
Prezin etäesitys (remotely) on näppärä vaihtoehto jos tietää, että vastaanottajalla ei itsellään ole Prezi-tiliä. Lisäksi esittäjä näkee, milloin etäesityksen vastaanottaja todella katsoo Preziä – hyödyllinen toiminto vaikkapa opettajalle?
Prezi YouTubeen
Jos Prezinsä haluaa ladata Youtubeen – ja saada esimerkiksi omat Prezinsä mukaan jonkinlaiseen kooste-Preziin – Prezi-esitys on ensin ladattava omalle koneelle ja nauhoitettava screen recorder -ohjelmalla. Loistava nauhoitin (ja samalla editori) on esimerkiksi Camtasia Studio, joka tosin on 30 päivän kokeilunversion jälkeen maksullinen. Muitakin vaihtoehtoja on, itse kokeilin tämän postauksen ihkaensimmäisessä pätkässä ezvid-nimistä nauhoitusohjelmaa: ilmainen, helpohko (joskin hieman rajoittunut toiminnoiltaan), mutta aavistuksen epävakaa ohjelma.
Prezin plussat ja miinukset
+ virkistävä ja erilainen
+ jos hieman paneutuu ja opettelee, saa kohtalaisen pienellä upeata jälkeä joka herättää ihastusta – ainakin sellaisissa katsojissa joille Prezi ei ole entuudestaan tuttu
– ajoittain toimii hitaasti, jumittaa
– simppeliyden hinta on toimintojen rajoittuneisuus
– toimivissa Prezeissä ei juurikaan ole linkkejä – ei ainakaan olennaisena osana esitystä – koska ulosmenevät linkit katkaisevat Prezin esityspolun
Prezille on tullut myös kilpailijoita. Yksi erottuvimmista on ehdottomasti PowToon, jolla voi luoda animoituja presentaatioita. Palvelun käyttöliittymä on äkkiseltään kohtalaisen monimutkainen, mutta valmispohjaa muokkaamalla saa silti yllättävän nopeasti esityksen kasaan. Yo. esitys on väsätty alle puolessa tunnissa ensimmäisellä kokeilukerralla.
PowToon on freemium kuten useimmat pilvipalvelut, ts. lisämaksusta saa enemmän vaihtoehtoja ja vapauksia. Jos esityksen alalaidassa oleva PowToon-logo ja esityksen loppuun jäävä mainospalikka eivät häiritse, ilmaiseksi voi luoda viisi animaatiota rajattomasti animaatioita.
Päivittämällä tilinsä saa pituutta ja laatua (720 tai HD) lisää, PowToonin logot pois ja enemmän taustamusiikki- ja valmisanimaatiovaihtoehtoja. Tilin voi ”upgreidata” vaikka kesken animaation tekemisen. Tämä onkin varsin houkuttelevaa, koska ilmaistilissä valmiiden animaatiohahmojen ja -kuvioiden määrä on rajattu, mutta vaihtoehtoja pääsee vapaasti selaamaan.
Opettajan edulisenssi maksaa 24 dollaria vuodessa, oppilaslisenssi 16 dollaria. Bisneslisenssit alkavat 19 dollarista kuukaudessa, mutta kerralla on maksettava koko vuosi.
Yllä PowToonin käyttöliittymä, jossa auki valmis mallipohja. Jokaista elementtiä on mahdollista mukauttaa tai niitä voi poistaa ja lisätä tilalle omia kuvia. Kolmen minuutin rassaamisen tuloksena mallipohja on jo muuttanut muotoaan ja odottaa enää omia tekstejä ja pientä viilailua.
Ja alle puolen tunnin päästä aloituksesta: intro seuraavalle viikonloppukurssille (Verkkoidentiteetit osaksi arkea Oulunkylätalossa 15.-16.3., Ilmonetissä kurssitunnus H142405) on valmis!
Pinterest, tuo ihana kuvalauta-aarreaitta, on täynnä myös huoneentauluja ja muistilappusia ja aina niin koukuttavia kaavioita – vaikkapa bloggaamisesta.
Vedän blogikursseja seitsemättä vuotta, mutta taidan salaa olla sitä mieltä, että bloggamaan oppii vain bloggaamalla. Kursseilla yritän ennen muuta välittää asennetta: sitä, että blogiin on oltava syy ja tarve, on haluttava jakaa ja kertoa asioita blogin välityksellä. Jos tarve puuttuu, blogi jää hengettömäksi.
Tekniset jipot oppii parhaiten kokeilemalla ja käymällä läpi omaa konehuonettaan (dashboard, hallintapaneeli, mikälie). Tuhoa ei voi tehdä, jos noudattaa nyrkkisääntöä ”älä muuta asetuksia, jos et tiedä mitä teet”. Sama lontooksi: ”if it ain’t broke, don’t fix it.”
Nykybloggaaja ei oikein erotu enää pelkällä tekstillä. Blogin maiseman, layoutin, on oltava kunnossa. Lukijat ovat myös tottuneet kuvavirtaan ja tekstin pirstaleisyyteen. Kuvaton blogimerkintä on vähän kuin marjaton puuro. Sanoo allekirjoittanut, joka edelleen haluaisi vain suoltaa pieniä mustia muurahaismerkkejä peräjälkeen…
Mutta en opetakaan omia mieltymyksiäni, opetan tapaa, jolla on mahdollista pärjätä bloggaajana. Tavoitteellinen bloggaaminen vaatii kolmea ässää: säännöllisyyttä, suunnittelua, seurantaa. Veikkaanpa, että ”tähtioppilaani” on noudattanut näitä kaikkia kolmea ohjetta: tuloksena maaliskuussa ilmestyvä kirja, takana pitkäjänteistä ja paneutunutta blogiylläpitoa – plus tietenkin perustana tarkasti rajattu ja tarpeellinen aihe.
Seuraan sekä omasta mielenkiinnosta että ammatillisesta mielenkiinnosta tuhansia satoja blogeja. Törmään lähes jokaisella kurssilla siihen, että joku esimerkkiblogini tyrmätään täysin – kamala ulkoasu, hirveää kieltä, eihän tossa ole mitään järkeä! Mission accomplished, hymyilen sisäänpäin. Blogeissa parasta on juuri niiden laaja kirjo: yhtä lailla kiinnostava voi olla huippuunsa hiottu, viimeisimpien leiskatrendien mukainen pläjäys ja toisaalta susiruma, puhekielellä vuodatettu tajunnanvirta.
Intohimon jakaa mitä tahansa asiaa, persoonan ja oman äänen kuuluukin vuotaa – suorastaan lorista – läpi blogista. Hyvää blogia lukiessa hassu, lämmin tunne hiipii sisään
Some osaksi arkea 